Siirry pääsisältöön

Ihanaa, kamalaa arkea.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat! 

Perjantai

Viikko on vierähtänyt nopeasti ja tänään on perjantai. Se tarkoittaa taas viikonloppua yhdessä perheen kanssa. Tosin minulla ei tällä hetkellä ole perjantai fiilistä, kun olen edelleen sairaana kotona.

Kävin tänään lääkärissä ja siellä meni kaikki niin kuin pitikin. Sain lisää sairaslomaa kuun loppuun asti. Sovimme, että lääkäri kirjoittaa hoitavalle tyrä lääkärille tekstin ja kirurgi soittelee minulle ensi maanantaina. Odotan kovasti tuota puhelua. Alkuperäinen suunnitelmahan oli, että tiputtaisin painoa, ennen kuin tyrä leikattaisiin. Nyt kuitenkin fysioterapeutti sekä lääkäri ovat yhdessä päätyneet, että tyrä olisi leikattava jo nyt. Sillä se haittaa sitä, että selkää ei voida kuntouttaa ennen kuin tyrä on saatu leikattua. Joten tässä tulee hyvin pitkä tie sairastamisen ja kuntoutumisen osalta. Ehkä, jos kaikki menee hyvin ja pääsisin tyrä leikkaukseen aiemmin, voisin mahdollisesti osallistua ensi keväänä värieste juoksuun. Se olisi todella hienoa. Mutta saa nähdä kuinka leikkaus ynm. aikataulut antavat periksi. Nyt mennään vaan hetki ja päivä kerrallaan. Onhan se toki hyvä, että joitakin unelmia on odottamassa, mutta saa nähdä, kuinka saan toteutettua ne tässä elämän tilanteessa.

Kävin tänään myös röntgenissä. Selkäni kuvattiin. Nyt vielä ainakin pari viikkoa menee sairaslomalla ja sitten katsotaan tilanne uudelleen. Ensinnäkin tuo maanantain puhelinsoitto ratkaisee nyt todella paljon, että miten pääsemme etenemään näissä asioissa. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta :D 

Lauantai

Eilinen päivä minulla meni osittain ahdistuksen merkeissä. Kävin tosiaan siellä lääkärissä ja muuten meni päivä kotosalla ollessa. Illemmalla kävin mieheni kanssa piipahtamassa seurakunnalla nuorten illassa. Todellakin oli kiva, että illaksi oli muuta menoa, sillä minusta tuntuu siltä, että ahdistus on lisääntynyt nyt, kun olen pitkään sairaana kotona. Haluaisin ja kaipaisin niin sitä normaalia elämää. Olen sosiaalinen, joten minulle pitkään kotona oleminen ei ole hyväksi. Olen yrittänyt tulevalle viikolle järjestää jonkun verran menoja, ettei aika menisi taas kotona olemiseen. Mutta toki tällä hetkellä myös tuo selän kuntokin vaikuttaa liikkumiseen ja olemiseen.

Olen myös huomannut senkin, että kun olemme mieheni kanssa kotona kahdestaan ja pitkään niin toki se vaikuttaa myös parisuhteeseen. Siksi on tärkeää, että molemmilla on myös ihan omaakin aikaa hengähtää ja nähdä ystäviä. Normaalisti, jos kävisin harkassa niin silloin osaisin myös kaivata toista puoliskoa enemmän. Nyt kun ”tuijotetaan” toisiamme 24h/7 niin ei siinä ehdi ikävä tulemaan laisinkaan. Minua toisaalta myös ärsyttää se, kun haluaisin katsella omia ohjelmia ja tehdä asioita sen mukaan, miten itse haluan. Joskus se tuntuu hankalalta, kun mies pyytää katsomaan telkkaria tai jotakin muuta tekemistä ja minua ei juuri sillä hetkellä nappaisi, kun ”omat” hommat tuntuvat tärkeämmältä siinä hetkessä. Ehkä se on vaan jotenkin sitä, että kun itseään harmittaa niin monesti tulee sitten kiukku purettua siihen kaikkein lähimpään ihmiseen.

Olen myös itse huomannut, että minulle arjen rutiinit ovat erittäin tärkeitä. Minulla on esim. aamuisin tietty järjestys aamu rutiineille. Olen myös huomannut, että muutenkin arki päiviin olen tehnyt paljon rutiinin omaisia asioita. Monesti siinä vaiheessa meinaa pinna palaa, jos tulee pienikin muutos arjen askareisiin. Haluaisin pitää kiinni niistä asioista, joita olen arkeeni suunnitellut. Tuntuu vaikealta ja joskus haastavaltakin, jos asiat muuttuvat kesken kaiken. Toki onhan se niinkin, että elämää ei pysty aina suunnittelemaan etukäteen ja, jos muutoksia tulee niin sille ei sitten vain mahda mitään. Sen mukaan on sitten mentävä.

Tänään olen suunnitellut leipovani korvapuusteja huomisille koru kutsuille. Imurointikin olisi paikallaan, mutta luulen, että se jää nyt miehen tehtäväksi. Haluaisin niin kovasti siivota yms. Mutta nyt selkä ei anna siinä asiassa periksi. Tulipas tästä pitkä teksti tällä kertaa.

Kiitos teille rakkaat lukijat ja tukijat, että olette mukana näissä arjen askareissa ja haasteissa tämän blogini kautta. Iso lämmin kiitos teille! Ilman teitä, minä en jaksaisi jakaa ihanaa, kamalaa arkea teille :D Tsemppiä viikonloppuun ja tulevaan viikkoon! Nautitaan rakkaistamme <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huono seura hyvät tavat turmelee.

 Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Ihanaa taas jakaa teille jotakin suoraan sydämestä. Ajattelin teille kirjoittaa siitä, kuinka olen omassa elämässäni kokenut sen, että todellakin seura tekee kaltaisekseen. Viimeksi kirjoitin teille jonkin verran entisestä avioliitostani, joka päättyi lopulta eroon. Toki jokaisella ihmisellä on asiasta omat näkemykset ja monesti kuullaan se toisen ihmisen versio, toinen jää kuulematta ja sillä perusteella tulkitaan, millainen toinen ihminen on. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka usko on osa minua ja minun sekä lasteni elämää. Olin noin kymmenenvuotias tullessani uskoon ja minut kasvatettiin ikään kuin pumpulissa. Vanhempani kielsivät minulta lähes kaiken, sanomalla, että ei uskovaiset ihmiset tee niin. Muistan monesti, kun en uskaltanut sanoa kavereille, että en pääse johonkin, kun vanhempani eivät anna lupaa. Toisaalta olen siitä kiitollinen, että he varjelivat minua viimeiseen asti kaikelta pahalta, kunnes jossain vaiheessa tein kaikk

Kesäkuun kuulumiset.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Pitkästä aikaa kirjoittelen blogia ja saan syventyä kirjoitusten pariin. Olen tässä monet kerrat miettinyt, että nyt kesällä somettaminen on muutenkin jäänyt vähemmälle. On ollut niin paljon mukavaa tekemistä, että ei ole somessa ja puhelimella ehtinyt roikkua niin paljoa. Kesäkuu alkaa olla lopuillaan ja kohta on enää kuukausi lomaa jäljellä. Ehkä kuitenkin puoltoista kuukautta, mutta niin se aika vaan kiitää ja menee nopeasti, kun on kivaa tekemistä. Tosiaan sain olla tuossa miesystäväni kanssa kaksin toukokuun viimeisen viikon sekä kesäkuun ensimmäisen viikon. Vierailimme lapsuuden maisemissa ja aika meni todella nopeasti. Kesäkuun toisella viikolla lapset tulivat takaisin kotiin. Ehdimme olla kotona muutaman päivän ennen varsinaista loma reissua, jonne lähdimme koko porukalla kaikki yhdessä. Lapset pääsivät maaseudulle ja lapsuuden maisemiini viettämään aikaa. Uimme, söimme, leivoimme, kyläilimme ja shoppailimme. Teki todella hyvää lapsille o

Nallekarkit ei koskaan mee tasan.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viimeisiä päiviä viedään tällä viikolla. Viikko on mennyt nopeasti. Huomenna on jo perjantai ja sehän tarkoittaa tikkien poistoa. Jipii! Viikonloppu alkaa ja sunnuntaina saan omat lapset kotiin <3 Ikävä jo heitä. Tämä päivä ei ole ollut viikon paras päivä. Siitä myöhemmin lisää. Aamulla herätessäni olin pirteä. Nukuin viime yön pitkästä aikaa hyvin. Sekin vaikuttaa siihen, että ei ole päivisin niin väsynyt. Minulla piti tänään olla psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen. Peruin sen kuitenkin, sillä en voi vielä istua ja sain jutella mieltä painavista asioista sielunhoitoterapeutin kanssa. Aion kuitenkin huomenna varailla uutta aikaa hoitajan tapaamiselle. Maanantaina pääsenkin taas pitkästä aikaa ryhmään, jossa käyn. Pari kertaa jäänyt väliin leikkauksen vuoksi. Tänään todellakin minulla ei ollut onnenpäivä. Vetoketju meni takista rikki ja sitä ei voi korjata. Lähdimme miehen kanssa Helsinkiin pyydystämään uutta takkia. Tuloksett