Siirry pääsisältöön

Viikonloppu alkoi päivystyksessä.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Viikonloppu alkoi erittäin tutuissa merkeissä. Soittelin eilen terkkariin aikaa lääkärille. Kaikki ajat oli jo annettu eteenpäin, joten se on päivystykseen lähtö edessä.

Eilinen päivä meni kotona lepäillessä ja telkkaria katsellen. Lapset tosiaan lähtivät eilen isälleen ja meillä alkoi miehen kanssa vapaa viikonloppu. Eilen illalla katsoimme napakympin sekä stand upin. Valmistin meille gurmee iltapalan. Nakkimunakasta, kasviksia ja raejuustoa. Illasta keksimme vielä lähteä prismaan ostoksille. Oli kiva käydä klo 22:den jälkeen kaupassa.

Tänään tosiaan minulla herätyskello soi klo 7:män aamulla. Lähdin bussilla päivystykseen. Täällä sitä odotellaan edelleen. Olen yrittänyt nukkua muutaman tunnin. Sain voltarenia ja lihasrelaksanttia pistoksina. Verenpaine on hieman koholla ja pulssi. Nyt yritän kuluttaa aikaa nukkumalla ja lepäämällä. Odottelen vielä lääkäriä tsekkaamaan tilanteen. Näillä nyt siis on mentävä. Jos jotakin positiivista sanottavaa olisi niin ainakin se, että  ystävät ovat tukena ja saan nyt levätä. Tosin näissä hetkissä kaipaa eniten sitä normaalia arkea, kun lapset käyvät koulua ja saan opiskella. Sitä nyt kaikista eniten kaipaan tällä hetkellä.

Iso kiitos myös rakkaalle puolisolle,  kun jaksat olla tukena niin myötä- kuin vastamäessä. Todella arvostan sitä, sillä se ei nyky päivänä ole itsestään selvyys. Monesti on helppo valita se tie, että jättää puolison yksin sairastamaan. Minä ainakin olen päättänyt olla puolisoni rinnalla tapahtui elämässä mitä tahansa. Se on helpommin sanottu, kuin tehty. Siihen ainakin pyrin. Rakastaa toista ihmisenä juuri sellaisena, kuin hän on. Kaikkien elämän kirjojen, kuin tunteidenkin kanssa. Se on iso päätös, mutta kuitenkin täysin vapaaehtoista. Niinkuin vihkivalassa sanotaan: Minä Tahdon.

Ihanaa viikonloppua teille rakkaat lukijat ja tukijat! Pidetään rakkaistamme huolta ja nautitaan täysillä hetki kerrallaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Aina on mahdollisuus kääntää nokka kohti oikeaa suuntaa.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huono seura hyvät tavat turmelee.

 Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Ihanaa taas jakaa teille jotakin suoraan sydämestä. Ajattelin teille kirjoittaa siitä, kuinka olen omassa elämässäni kokenut sen, että todellakin seura tekee kaltaisekseen. Viimeksi kirjoitin teille jonkin verran entisestä avioliitostani, joka päättyi lopulta eroon. Toki jokaisella ihmisellä on asiasta omat näkemykset ja monesti kuullaan se toisen ihmisen versio, toinen jää kuulematta ja sillä perusteella tulkitaan, millainen toinen ihminen on. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka usko on osa minua ja minun sekä lasteni elämää. Olin noin kymmenenvuotias tullessani uskoon ja minut kasvatettiin ikään kuin pumpulissa. Vanhempani kielsivät minulta lähes kaiken, sanomalla, että ei uskovaiset ihmiset tee niin. Muistan monesti, kun en uskaltanut sanoa kavereille, että en pääse johonkin, kun vanhempani eivät anna lupaa. Toisaalta olen siitä kiitollinen, että he varjelivat minua viimeiseen asti kaikelta pahalta, kunnes jossain vaiheessa tein kaikk
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kesäkuun kuulumiset.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Pitkästä aikaa kirjoittelen blogia ja saan syventyä kirjoitusten pariin. Olen tässä monet kerrat miettinyt, että nyt kesällä somettaminen on muutenkin jäänyt vähemmälle. On ollut niin paljon mukavaa tekemistä, että ei ole somessa ja puhelimella ehtinyt roikkua niin paljoa. Kesäkuu alkaa olla lopuillaan ja kohta on enää kuukausi lomaa jäljellä. Ehkä kuitenkin puoltoista kuukautta, mutta niin se aika vaan kiitää ja menee nopeasti, kun on kivaa tekemistä. Tosiaan sain olla tuossa miesystäväni kanssa kaksin toukokuun viimeisen viikon sekä kesäkuun ensimmäisen viikon. Vierailimme lapsuuden maisemissa ja aika meni todella nopeasti. Kesäkuun toisella viikolla lapset tulivat takaisin kotiin. Ehdimme olla kotona muutaman päivän ennen varsinaista loma reissua, jonne lähdimme koko porukalla kaikki yhdessä. Lapset pääsivät maaseudulle ja lapsuuden maisemiini viettämään aikaa. Uimme, söimme, leivoimme, kyläilimme ja shoppailimme. Teki todella hyvää lapsille o
Lähetä kommentti
Lue lisää

Nallekarkit ei koskaan mee tasan.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viimeisiä päiviä viedään tällä viikolla. Viikko on mennyt nopeasti. Huomenna on jo perjantai ja sehän tarkoittaa tikkien poistoa. Jipii! Viikonloppu alkaa ja sunnuntaina saan omat lapset kotiin <3 Ikävä jo heitä. Tämä päivä ei ole ollut viikon paras päivä. Siitä myöhemmin lisää. Aamulla herätessäni olin pirteä. Nukuin viime yön pitkästä aikaa hyvin. Sekin vaikuttaa siihen, että ei ole päivisin niin väsynyt. Minulla piti tänään olla psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen. Peruin sen kuitenkin, sillä en voi vielä istua ja sain jutella mieltä painavista asioista sielunhoitoterapeutin kanssa. Aion kuitenkin huomenna varailla uutta aikaa hoitajan tapaamiselle. Maanantaina pääsenkin taas pitkästä aikaa ryhmään, jossa käyn. Pari kertaa jäänyt väliin leikkauksen vuoksi. Tänään todellakin minulla ei ollut onnenpäivä. Vetoketju meni takista rikki ja sitä ei voi korjata. Lähdimme miehen kanssa Helsinkiin pyydystämään uutta takkia. Tuloksett
1 kommentti
Lue lisää