Siirry pääsisältöön

Murheen mustat pilvet.


Heippa rakkaat lukijat ja tukijat!

Viikko on vierähtänyt nopeasti. On ollut paljon tekemistä ja joulu juhlaa. Lapsillakin on ensiviikko koulua ja sitten loma alkaa. Odotan jo kovasti sitä, että olemme lasten kanssa lomalla ja ilman aikatauluja. 

Terveys asiat eivät ole menneet eteenpäin. En ole saanut Ortopedilta yhteyden ottoa ja fysioterapia ajan sain ensivuoden puolelle. Joten nyt vaan siihen asti otetaan rennosti :D 

Mielialani on ollut vaihtelevaa. Olen ollut jonkin verran alakuloinen ja eilen pitkästä aikaa itkin. Monesti tuntuu siltä, että on niin paljon asioita, jotka ovat patoutuneet sisälleni, enkä saa niitä edes itkun kanssa ulos. Sitä jotenkin vain turtuu kaikkiin asioihin. Mikään ei tunnu miltään ja vaikka asiat olisivat hyvin, sitäkään ei osaa arvostaa. 

Täytyy kyllä tunnustaa, että tällä hetkellä olen väsyneempi ja turhautuneempi kaikkiin asioihin. Parisuhde asiat tuntuvat monimutkaiselta ja käyn senkin osalta kaikenlaisia ajatuksia läpi. Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut uusperhekuviosta. Nekin tuntuvat haasteelliselta tällä hetkellä. Ex miehen kanssa on myös tullut sanallista sanomista. Silloin, kun on paljon haasteita elämässä, niin tekisi mieli vaan huutaa kehkonsa pihalle tai luovuttaa kokonaan. Tosin löytyy kyllä minulta sekin puoli, että en luovuta helposti. Näillä ajatuksilla eteenpäin haasteiden ja oman mielen kanssa.

Viikonloppu alkaa perheen kanssa tänään. Tänään olisi ohjelmassa nuorten pikku joulua. Huomenna rentoa yhdessä oloa kotona sekä tyttären piano konsertti. Sunnuntaina on edessä anopin saattaminen viimeiselle matkalle. Viikonloppu tulee olemaan raskas. Hautajaiset ovat toisella paikkakunnalla ja ajomatkaa on melkein kolme tuntia suuntansa. Tulee raskas päivä kaiken kaikkineen. 

Tämän kaiken keskellä haluan silti kiittää teitä rakkaat lukijat ja tukijat, että seuraatte edelleen blogiani. Olen iloinen siitä, että olen löytänyt kirjoittamisen. Kirjoittaminen on erittäin terapeuttinen tapa purkaa sydämensä sopukoita. Ihanaa viikonloppua teille jokaiselle ja pidetään rakkaistamme huolta! <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huono seura hyvät tavat turmelee.

 Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Ihanaa taas jakaa teille jotakin suoraan sydämestä. Ajattelin teille kirjoittaa siitä, kuinka olen omassa elämässäni kokenut sen, että todellakin seura tekee kaltaisekseen. Viimeksi kirjoitin teille jonkin verran entisestä avioliitostani, joka päättyi lopulta eroon. Toki jokaisella ihmisellä on asiasta omat näkemykset ja monesti kuullaan se toisen ihmisen versio, toinen jää kuulematta ja sillä perusteella tulkitaan, millainen toinen ihminen on. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka usko on osa minua ja minun sekä lasteni elämää. Olin noin kymmenenvuotias tullessani uskoon ja minut kasvatettiin ikään kuin pumpulissa. Vanhempani kielsivät minulta lähes kaiken, sanomalla, että ei uskovaiset ihmiset tee niin. Muistan monesti, kun en uskaltanut sanoa kavereille, että en pääse johonkin, kun vanhempani eivät anna lupaa. Toisaalta olen siitä kiitollinen, että he varjelivat minua viimeiseen asti kaikelta pahalta, kunnes jossain vaiheessa tein kaikk

Kesäkuun kuulumiset.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Pitkästä aikaa kirjoittelen blogia ja saan syventyä kirjoitusten pariin. Olen tässä monet kerrat miettinyt, että nyt kesällä somettaminen on muutenkin jäänyt vähemmälle. On ollut niin paljon mukavaa tekemistä, että ei ole somessa ja puhelimella ehtinyt roikkua niin paljoa. Kesäkuu alkaa olla lopuillaan ja kohta on enää kuukausi lomaa jäljellä. Ehkä kuitenkin puoltoista kuukautta, mutta niin se aika vaan kiitää ja menee nopeasti, kun on kivaa tekemistä. Tosiaan sain olla tuossa miesystäväni kanssa kaksin toukokuun viimeisen viikon sekä kesäkuun ensimmäisen viikon. Vierailimme lapsuuden maisemissa ja aika meni todella nopeasti. Kesäkuun toisella viikolla lapset tulivat takaisin kotiin. Ehdimme olla kotona muutaman päivän ennen varsinaista loma reissua, jonne lähdimme koko porukalla kaikki yhdessä. Lapset pääsivät maaseudulle ja lapsuuden maisemiini viettämään aikaa. Uimme, söimme, leivoimme, kyläilimme ja shoppailimme. Teki todella hyvää lapsille o

Nallekarkit ei koskaan mee tasan.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viimeisiä päiviä viedään tällä viikolla. Viikko on mennyt nopeasti. Huomenna on jo perjantai ja sehän tarkoittaa tikkien poistoa. Jipii! Viikonloppu alkaa ja sunnuntaina saan omat lapset kotiin <3 Ikävä jo heitä. Tämä päivä ei ole ollut viikon paras päivä. Siitä myöhemmin lisää. Aamulla herätessäni olin pirteä. Nukuin viime yön pitkästä aikaa hyvin. Sekin vaikuttaa siihen, että ei ole päivisin niin väsynyt. Minulla piti tänään olla psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen. Peruin sen kuitenkin, sillä en voi vielä istua ja sain jutella mieltä painavista asioista sielunhoitoterapeutin kanssa. Aion kuitenkin huomenna varailla uutta aikaa hoitajan tapaamiselle. Maanantaina pääsenkin taas pitkästä aikaa ryhmään, jossa käyn. Pari kertaa jäänyt väliin leikkauksen vuoksi. Tänään todellakin minulla ei ollut onnenpäivä. Vetoketju meni takista rikki ja sitä ei voi korjata. Lähdimme miehen kanssa Helsinkiin pyydystämään uutta takkia. Tuloksett