Siirry pääsisältöön

Eikä, se on taas maanantai.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Viikko alkoi kiireisissä merkeissä. Tänään hoitelin virka-asioita. Sain soitettua sinne endokrinologian klinikalle, kahdeskymmenespäivä tulee tulokset eli yli huomenna. Sitten selviää asia, että onko mulla kilpirauhasen vajaatoimintaa. Odottelin myös soittoa Kirurgisen poliklinikan lääkäriltä, ja ei puhelu tuottanut tulosta. Tuli tosi paha mieli ja harmittaa, että en saanut puhelimessa sanottua suoraan ja vähän kovemmin asioista. Lääkäri oli sitä mieltä, että painoa olisi vielä tiputettava ja ehkä vasta syksymmällä leikattaisiin tyrä. Siis mitä ihmettä. Täytyy kyllä sanoa, että ymmärrän asian toki paranemisen tai muun, mutta nyt tuntui siltä, että toi lääkäri ”iski” mut sinne kuopan pohjalle, josta on vaikea nousta. Todella olisi tehnyt mieli heittää itkupotku raivarit. En tosiaankaan kestä sitä, että lääkäri katsoo niin yksipuolisesti asioita. Minä olen syksystä, jo ihan huimasti saanut painoa tiputettua ja se ei kelpaa, vaan vaaditaan enemmän. Huoh, en tahtoisi jaksaa, mutta jotain sinnikkyyttä täytyy vielä olla jäljellä. Toiseksi, olen myös sopinut koulun sekä harkka paikan kanssa, että kuntoudun kesän jälkeen niin, että pääsisin jatkamaan opintoja. Mutta nyt näyttää pahasti siltä, että jos lääkäri ei suostu leikkaukseen, niin sitten siinä ollaan vielä syksykin pahimmassa tapauksessa kotona. Tuntuu, että päänuppi ei meinaa kestää, vaikka toisaalta kesä lasten kanssa kotona, kuulostaa ihan mukavalta.

Tänään olin myös allasjumpassa toiseksi viimeistä kertaa. Siinä se, kymmenen kerran jakso, onkin sitten ohi. Olen ollut tyytyväinen vesijumppaan. Ehkä, jos jaksan, voisin kerran viikossa käydä itsenäisesti uimahallissa. Tosin tällä paikkakunnalla ei ole vielä uimahallia, niin tarvitsisi mennä toisella paikkakunnalle ja se vaatii oman veronsa. Toisaalta kohta on kevät ja pääsee pyöräilyä kokeilemaan sekä kävelylenkille. Sekin tuo jo hyvää mieltä ja piristystä. Olen iloinen siitä, että pääsin allasjumppaan ja sieltä on saanut mukavia ja uusia sosiaalisia suhteita. Se tekee hyvää niin mielelle ja sielullekin <3

Tänään taas pitkästä aikaa päästään katselemaan illalla pienitalopreerialla sarjaa. Sarjasta on yhteensä kymmenen tuotantokautta, mutta kirjastossa niitä oli aiemmin viisi. Nyt kirjasto päivitti kahdeksanteen kauteen, joten nyt vaan ahkerana katselemaan telkkua. Mulla on muutenkin muutamia muita sarjoja, joita tykkään seurata esim. unelmahäät, super nanny suomi ja radalla. Muutamia sarjoja katson ihan yksikseen, joitakin katselemme yhdessä puolisoni kanssa. Odotan iltaa, kun meillä lapset saavat kuunnella musiikkia puhelimillaan iltaisin. Silloin aikuisille jää oma aika vaikkapa katsella telkkaria. Tykkään kyllä kovasti. Toivottavasti teilläkin on jotakin lemppari sarjoja mistä pidätte.

Viikko siis jatkuu näillä meiningeillä, huomenna sielunhoitoterapiaa, keskiviikkona kuorotreenejä ja torstaina fysioterapiaa. Siinä viikko taasen vierähtää ja perjantaina olemme koko perhe viikonlopun koolla. Ihanaa. <3 Oikein ihanaa viikon alkua teille jokaiselle ja pidetään rakkaistamme huolta!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huono seura hyvät tavat turmelee.

 Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Ihanaa taas jakaa teille jotakin suoraan sydämestä. Ajattelin teille kirjoittaa siitä, kuinka olen omassa elämässäni kokenut sen, että todellakin seura tekee kaltaisekseen. Viimeksi kirjoitin teille jonkin verran entisestä avioliitostani, joka päättyi lopulta eroon. Toki jokaisella ihmisellä on asiasta omat näkemykset ja monesti kuullaan se toisen ihmisen versio, toinen jää kuulematta ja sillä perusteella tulkitaan, millainen toinen ihminen on. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka usko on osa minua ja minun sekä lasteni elämää. Olin noin kymmenenvuotias tullessani uskoon ja minut kasvatettiin ikään kuin pumpulissa. Vanhempani kielsivät minulta lähes kaiken, sanomalla, että ei uskovaiset ihmiset tee niin. Muistan monesti, kun en uskaltanut sanoa kavereille, että en pääse johonkin, kun vanhempani eivät anna lupaa. Toisaalta olen siitä kiitollinen, että he varjelivat minua viimeiseen asti kaikelta pahalta, kunnes jossain vaiheessa tein kaikk

Kesäkuun kuulumiset.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Pitkästä aikaa kirjoittelen blogia ja saan syventyä kirjoitusten pariin. Olen tässä monet kerrat miettinyt, että nyt kesällä somettaminen on muutenkin jäänyt vähemmälle. On ollut niin paljon mukavaa tekemistä, että ei ole somessa ja puhelimella ehtinyt roikkua niin paljoa. Kesäkuu alkaa olla lopuillaan ja kohta on enää kuukausi lomaa jäljellä. Ehkä kuitenkin puoltoista kuukautta, mutta niin se aika vaan kiitää ja menee nopeasti, kun on kivaa tekemistä. Tosiaan sain olla tuossa miesystäväni kanssa kaksin toukokuun viimeisen viikon sekä kesäkuun ensimmäisen viikon. Vierailimme lapsuuden maisemissa ja aika meni todella nopeasti. Kesäkuun toisella viikolla lapset tulivat takaisin kotiin. Ehdimme olla kotona muutaman päivän ennen varsinaista loma reissua, jonne lähdimme koko porukalla kaikki yhdessä. Lapset pääsivät maaseudulle ja lapsuuden maisemiini viettämään aikaa. Uimme, söimme, leivoimme, kyläilimme ja shoppailimme. Teki todella hyvää lapsille o

Nallekarkit ei koskaan mee tasan.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viimeisiä päiviä viedään tällä viikolla. Viikko on mennyt nopeasti. Huomenna on jo perjantai ja sehän tarkoittaa tikkien poistoa. Jipii! Viikonloppu alkaa ja sunnuntaina saan omat lapset kotiin <3 Ikävä jo heitä. Tämä päivä ei ole ollut viikon paras päivä. Siitä myöhemmin lisää. Aamulla herätessäni olin pirteä. Nukuin viime yön pitkästä aikaa hyvin. Sekin vaikuttaa siihen, että ei ole päivisin niin väsynyt. Minulla piti tänään olla psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen. Peruin sen kuitenkin, sillä en voi vielä istua ja sain jutella mieltä painavista asioista sielunhoitoterapeutin kanssa. Aion kuitenkin huomenna varailla uutta aikaa hoitajan tapaamiselle. Maanantaina pääsenkin taas pitkästä aikaa ryhmään, jossa käyn. Pari kertaa jäänyt väliin leikkauksen vuoksi. Tänään todellakin minulla ei ollut onnenpäivä. Vetoketju meni takista rikki ja sitä ei voi korjata. Lähdimme miehen kanssa Helsinkiin pyydystämään uutta takkia. Tuloksett