Heips rakkaat lukijat ja tukijat!
Viikonloppu alkaa olla lopuillaan. Mulla on ollut omaa
vapaata ja olen tänään myös viettänyt perheen kanssa aikaa. Perjantaina tosiaan
olin ystävän kanssa mammat vapaalla periaatteella. Oli ihana saada ihan naisten
kesken viettää iltaa. Käytiin Mikko Harjun keikalla ja syömässä. Kello oli aika
paljon, kun kotiin pääsin. Huh, lauantaina nukuinkin pitkään, kun meni
nukkumaan meno niin myöhään. Todellakin teki hyvää illanvietto ystävän kanssa.
Joku kerta uusiksi sitten.
Tänään tuli myös pitkästä aikaa käytyä lenkillä ja kyllä
teki hyvää. Tosin paikat ovat vähän kipeänä, mutta venyttely tekee hyvää. On
kiva, kun olen saanut tästä lähinaapurustosta uuden lenkki kaverin itselleni.
On kiva, kun siinä samalla voi vaihtaa kuulumiset ja jutella kaiken maailman
asioista, niin kuin meillä naisilla on tapana :D
Viikko on vierähtänyt nopeasti. On ollut paljon ohjelmaa ja
tekemistä kuluneen viikon aikana. On ollut iloisia hetkiä ja sitten taas
surullisia sekä pelottavia hetkiä. Tällä hetkellä olen lasten isän kanssa ei
ole mikään ihanne tilanne. Minusta tuntuu siltä, että olen itse yrittänyt
ajatella lasteni hyvinvointia ja parasta. Olen myös jutellut muutaman ystävän
kanssa siitä, että millainen äiti tai vanhempi minä olen lapsilleni. Me
vanhemmat monesti kyllä haluamme lapsille kaikkea parasta ja hyvää, mutta aina
se ei välttämättä ole mahdollista. Olen monta kertaa saanut mennä asioita
pakoon, vaikka tiedän, että ei asiat pakenemalla häviä. Joskus vaan tekisi
mieli heittää hanskat naulaan ja sanoa, että tämä oli tässä. Silti jostakin
saan aina voimaa itselleni uudelleen ja uudelleen. Ne tunteet myös, joita
tunnen niin ne antavat voimaa jaksaa. Sillä pääsee jo hyvin eteenpäin oman
itsensä kanssa. Hyvät ystävät ovat myös tärkeitä, kun heille pääsee juttelemaan
asioista, niin selkeästi mielikin tuntuu paremmalta ja ei enää ajattele niin
synkkiä ajatuksia.
Olen lukenut myös tuttavani kirjoittaa blogia. Ihailen hänen
tekstejään ja sitä, että häneltä lähtee niin paljon sanottavaa ja
kirjoitettavaa. Minullakin olisi paljon sanottavaa, mutta joskus tuntuu siltä,
että en saa aikaiseksi niitä kirjoitettua ylös. Jostakin ihmeen kaupalla on
ammennettava voimaa itselleen, että jaksaa omaa blogiaan pitää yllä. Tiedän
myös, että blogi ei pidä olla sellaista suorittamista. Kirjoittaa sitten
tekstiä, kun sitä tulee. Ei sitä kannata pakko pullana ottaa, silloin ei vaan
mitään saa aikaiseksi ja siinä tulee itselleen todella turhauttava fiilis. Kirjoitan
silloin, kun siltä tuntuu ja julkaisen tekstit, kun on sopiva hetki ja aika.
Blogin kirjoittamisesta nautin hyvinkin paljon. Tällä
hetkellä ehkä en saa ajatuksia kasaan niin hyvin ja tuntuu, että mulla ei ole
mitään tiettyä aihetta, josta kirjoittaa. Haluan ehkä kertoa blogissani siitä,
että missä tällä hetkellä mennään elämän eri vaiheissa. Jonkun mielestä sekin
saattaa olla tylsää luettavaa. Toki myös yritän joistakin aiheista kirjoittaa,
jotka ovat mielessäni ja pinnalla tästä kaikesta. Kiitos teille rakkaat lukijat
ja tukijat, että jaksatte seurata blogiani niin aktiivisesti. Kaikkea hyvää
teille toivotan ja ihania kesäisiä päiviä teille jokaiselle! <3 Muista, sinä
riität! <3
Kommentit
Lähetä kommentti