Heips
rakkaat lukijat ja tukijat!
Minulla
nousi tällä kertaa pinnalle ihmissuhde asiat ja omat kokemukset siihen
liittyen. Niin kuin joskus aikaisemmin olen kirjoittanut siitä, että olen ollut
kiusattu koulussa sekä on ollut erilaisiakin ihmissuhteita. Toiset ovat ok,
toiset ovat vielä parempaa ja sitten ihan täyttä kakofoniaa.
Viime
aikoina olen paljon miettinyt sitä, että millaisen kuvan ihmiset saavat minusta
tai jostakin toisesta ihmisestä. Olen näinä viime vuosina kasvanut henkisesti
hyvinkin paljon ja en jaksa enää mitään teinimäisiä riitoja ja sitä, että
puhutaan paskaa selän takana. Olen myös pettynyt niihin ihmisiin, jotka valehtelevat.
Puhuvat minulle ihan eri asioita ja selän takana asiat ovat toisin. Siksi
olenkin ihan tosissani viime aikoina miettinyt sitä, että ketkä ovat, niitä
aitoja ystäviä tai kavereita. Perustuuko kaveri- tai ystävyyssuhde siihen, että
pidetään molemmin puolin yhteyttä tai jaetaan asioita molemmin puolin. Toiseksi
olen myös törmännyt siihen, että osa ihmisistä haluaa olla exäni kavereita. En
todellakaan halua olla tällaisten ihmisten kanssa missään tekemisissä. He
käyttävät ystävyyttäni hyväksi ja lavertelevat kuitenkin exälleni asioita. En
pidä siitä ja tulen siitä hyvin surulliseksi.
Muistan, kun
tutustuin nykyiseen puolisooni, menetin hyvin monta ihmistä ja kaveri suhdetta.
Olen jälkikäteen tajunnut, että ne, ihmissuhteet eivät ole olleet sen arvoisia.
Todellakin aion tänä päivänä panostaa niihin ihmissuhteisiin, jotka ovat
normaaleja ihmissuhteita. Miten voi määrittää, että joku on normaali?
Sellainen, että saat olla täysin omana itsenäsi toisen ihmisen kanssa. Se, että
olet ystävänä luotettava ja rehellinen. Pidät asiat meidän välisinä, etkä jaa
niitä kenellekään muille eteenpäin. Olenkin tällä hetkellä tutustunut yhteen
erittäin mukavaan ystävään, joka asuu tässä lähellä naapurissa. Olemme niin
saman henkisiä ihmisiä ja tuntuu siltä, että olisimme tunteneet aina. On ihana jakaa
jonkun aidon ystävän kanssa asioita ja olet varma siitä, että todellakin, asiat
pysyvät meidän välillämme.
Muistan
nuorempana tyttönä, kun joskus tuli kolmio draamaa muutaman ihmisen kanssa.
Siinä sitten puhuttiin puolin ja toisin kaikki keskenämme pahaa. Onko tämä
oikeasti myös aikuisten naisten touhua tänä päivänä? On todella lapsellista samalla jatkaa noita
ns. hiekkalaatikko leikkejä. Hei, me ollaan aikuisia ja meidän pitäisi
käyttäytyä sen mukaan. Ei ole kiva, että aikuisten kesken juoruillaan tai
puhutaan pahaa selän takana. Ja riidellään niin, että tulee mieleen se, että
kuka saa isoimman palan kakkua. Monesti on myös ihmisiä, jotka haluavat käyttää
omaa valtaa suhteissaan. He määräilevät ja haluavat, että asiat tehdään juuri
heidän mielensä mukaan, jos ei niin tapahdu niin he loukkaantuvat sitten.
Tämä tällä kertaa
näistä ihmissuhde ja ystävyys asioista. Toivotan teille jokaiselle oikein
ihanaa viikonloppua! Minäkin nautin täällä viikonlopusta rakkaiden ihmisten parissa
ja huomenna onkin taloyhtiön talkoita tiedossa. Joten näillä mennään eteenpäin.
<3:llä
Johkis
Kommentit
Lähetä kommentti