Heips rakkaat lukijat ja tukijat!
Perjantai 10.05.2019
Viikot ovat vierineet taas huimasti eteenpäin. Tekemistä on
riittänyt, mutta nyt alkaa rento vapaa viikonloppu ilman lapsia. Viimeksi
kirjoitinkin pääsiäisestämme ja siinä välissä on ehditty myös perheenä viettää
vappua. Miten teidän vappunne sujui? Me olimme perheenä kotosalla vappu aattona
ja laitettiin hyvää ruokaa. Mieheni pojalla oli syntymäpäivä, joten hän sai
valita mitä syömme. Teimme tortilloja ja jälkkäriksi oli jäätelöä lapsille. Me
aikuiset pidättäydyimme nyt jäätelöstä. Ei liikaa makeaa mahan täydeltä. Vappu
päivänä kävimme koko perhe Helsingissä vappumarkkinoilla ja yhdessä syömässä.
Siinähän se vappu hurahti nopeasti. Seuraavaksi olisikin juhannuksen
suunnittelua tiedossa. Saa nähdä mitä silloin keksitään ja ollaanko ihan kahden
miehen kanssa vai onko kaikki lapset meillä silloin koolla.
Tämä viikko on ollut aika hektinen viikko, kun olemme
monessa mukana. Maanantaina lapset lähtivät isälleen. Poikamme tulikin
maitojunalla kotiin, jo seuraavana päivänä. Se oli melkein arvattavissa. Tytär
kuitenkin jäi isänsä luokse, kun ilmeisesti hänellä siellä sujunut asiat ok
isänsä kanssa. On todella ikävää, että asiat kärjistyvät huonosti lasten ja
isän välillä. En ymmärrä sitä, kun pojallamme on muutenkin erityishaasteita,
että häntä ei oteta tosissaan niiden haasteiden kanssa. En minä ole tässä
lapsestani tekemässä mitään kehitysvammaista, mutta itse äitinä tiedän sen,
että poikani on ollut erityinen jo syntymästään asti. Se on todella harmi, että
toisella vanhemmalla täytyy olla ns. leiman häpeä. Ei uskalla sanoa kyllä tosi
asioille, eikä halua myöskään lapsensa parasta siinä, että lapsi saisi oikean
avun. Olen todella surullinen siitä, että joudun yksin vanhempana taistelemaan
asioiden puolesta. Ei se todellakaan voi mennä näin. Niin vain menee, kun on
yhteishuoltajuus. Silti parhaani mukaan olen leijonaemo lapsilleni.
Viikonloppu alkoi ihan rennoissa merkeissä. Katselimme
miehen kanssa yhteisiä ohjelmia, joita katsomme telkkarista sekä kirjastosta
lainaamme jotakin. Siinähän se ilta sitten vierähti. Kohta olisi jo nukkumaan
menon aika. Huomiselle ei ole erityisempiä suunnitelmia. Varmaan ihan perus
lauantai saunaa ja sitten ystävien kanssa yhdessä oloa. Sunnuntai onkin
äitienpäivä ja silloin saan rakkaat lapseni luokseni. Poika tosiaan lähti
viikonlopuksi ystäville ja siskolleni yökylään. Saamme olla nyt ainakin tämän
viikonlopun kahden mieheni kanssa. Odotan innolla, että mitä saan äitienpäivänä
puolisoltani sekä lapsiltamme. Rakastan sitä, kun saan niinä aamuina nukkua
pitkään ja minulle tuodaan aamupala sänkyyn. Oi, se kuulostaa niin hyvältä,
vähän liiankin hyvältä :D
Aamulla nukuimme pitkään, heräsin itse kuitenkin ennen kuin mieheni.
Olin niin laiskalla päällä. Mieli alani oli nollassa. Ei huvittanut tehdä
mitään, eikä mikään tuntunut miltään. Tein perus aamutoimet mutta sen jälkeen
menin sohvalle pötköttelemään ja selailin puhelinta. Siinä kului helposti
vartti tai puoli tuntinen. Ei ollut minkäänlaista motivaatiota aloittaa päivää.
Viime päivinä on ollut henkisesti myös niin raskaita asioita elämässä, että tuntui
siltä, etten jaksa tehdä mitään. Ihmeen kaupalla sain jostakin voimaa ja sain
aamupalan syötyä sekä kuoro biisit valkattua viikon päästä olevaan vastuu
vuoroon. Mieheni, kun heräili siinä lomassa, katsoimme yhdessä telkkaria. Kävimme
myös kaupassa ja illemmasta olikin saunavuoro sekä rakkaat naapurimme kävivät
meillä kyläilemässä. Loppu ilta menikin sohvalla telkkaria katsellen ja blogia
kirjoitellen. Huomista odotellen, kun on äitienpäivä. Silloin saan rakkaat
lapset luokseni ja meillä seurakunnassa on myös äitienpäivä juhla. Sinne menemme
ainakin huomenna. Huomenna olisi myös tarkoitus lasten kanssa grillailla ja
tehdä siihen kaveriksi salaattia. Jälkkäriksi on jäätelöä ja mansikoita ja
tietenkin minä sain valita ruoat, joita meillä syödään. Meillä on muodostunut
tavaksi, että kenen juhla päivää vietetään, hän saa valita mitä on ruokana sekä
jälkkäri puolen. Itse kun yritän nyt vahvasti toteuttaa sitä terveellistä
ruokavaliota, että saisin painoakin tippumaan.
Painonpudotuksesta vielä, että minulla on ollut paljon
mielessä se, kun tuntuu, että tällä hetkellä painoni junnaa paikallaan. Toki on
hyvä, että paino ei ainakaan nouse ja laske, nouse ja laske. Sekin olisi
turhauttavaa. Olen iloinen siitä, että olen saanut ostaa itselleni jo kokoa
pienempiä vaatteita. Sehän painonpudotuksesta tekee hyvän fiiliksen ja mielen.
Olen myös iloinen siitä, että todella olen oppinut valitsemaan kaupasta sen terveellisemmän
vaihtoehdon. Toki myös herkku päiviä tulee edelleen vietettyä, mielellään
kerran viikossa. Onhan sekin totta, että herkkuja ei kannata kokonaan kieltää
itseltään. Siinä sitten helpommin sortuu, kun kieltää jotakin itseltään. Houkutus
on paljon isompi ns. ratketa ja sitten harmittaa, että miksi minulle näin
kävi. Mutta tästäkin on siis hyvä jatkaa
hyvillä mielin eteenpäin.
Toivotan teille jokaiselle rakkaat lukijat ja tukijat,
oikein ihanaa viikonlopun jatkoa ja äideille oikein ihanaa äitienpäivää <3
Huomenna minäkin nautin täysillä siitä, että minulla on kaksi lasta, joille
saan biologisesti olla äiti ja myös olen mieheni lapsille bonus vanhempi. Se on
mukavaa ja osaan todellakin arvostaa sitä! Tehdään päivästä ihana ja juhlitaan
rakkaidemme kanssa <3
Kommentit
Lähetä kommentti