Heips rakkaat lukijat ja tukijat!
Ollaan jo puolessa välissä helmikuuta. Ensviikolla joillakin on hiihtoloma. Mulla loma viikko menee kuitenkin duunissa. Töitä on ihan kiitettävästi.
Kävin tänään seurakunnalla moikkaamassa pitkästä aikaa ystäviä. Hekin ihmettelivät, että missä olen ollut. Työt vaan vievät suurimman osan ajasta, joten en oikein muuta ehdi tehdä. Maaliskuussa vielä alkaa opinnotkin. Huoh, miten ehdin kaiken tekemään. Ei sitä etukäteen kannata stressata. Kyllä asioilla on tapana järjestyä.
Elämme tällä hetkellä lasten kanssa mielenkiintoista aikaa. Elämäämme on tulossa uusia tuulia. Siitä, ehkä myöhemmin lisää. Tiedän, vain, että kaikki menee parhain päin, kun jaksaa vain uskoa ja luottaa itseensä. Sillä elämässä pääsee jo erittäin pitkälle.
Muutenkin tuntuu siltä, että pitkästä aikaa olen tietyllä tapaa helpottunut kaikkien asioiden keskellä. Osaan myös tehdä itsenäisesti päätöksiä ja ottaa päätöksistäni vastuun. Olen oppinut kuuntelemaan sitä, mikä minusta tuntuu oikealta ja missä tunnen, että minun on hyvä olla. Olen myös viime kuukausina opetellut rehellisyyttä enemmän kuin koskaan ja opetellut sanomaan asioista suoraan. En ilkeästi vaan rehellisesti juuri se on tärkeää.
Ihana, kun on tullut enemmän valoisaa ja linnut laulaa sekä aurinko paistaa. On ihanaa tuntea, että saan olla Isän kämmenellä ja tuntea, että minusta pidetään huolta kaikkien vastoinkäymisien keskellä.
Kaikkea ihanaa ja hyvää teille toivotan! Nauttikaa lomasta, jos teillä sitä on. Nauttikaa perheestä, ystävistä, omasta ajasta. Tee jotakin sellaista, jota et ole aikaisemmin tehnyt. Tule pois omalta mukavuusalueeltasi. Tiedän, juuri sinusta ja minusta pidetään oikein hyvää huolta! ❤
Kommentit
Lähetä kommentti