Siirry pääsisältöön

Evakko ja uudet elämän muutokset.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Viikko on mennyt nopeasti ja olemme laskeutuneet kohti pääsiäistä. Tänään on pitkäperjantai ja se kertoo minulle siitä, että Jeesus antoi henkensä meidän jokaisen puolesta. Jeesus kuoli ristillä meidän jokaisen syntiemme tähden. Hän on luvannut meille ristinkuolemallaan sen, että meillä jokaisella saa olla iankaikkinen elämä taivaassa kuoleman jälkeen. Iloitsen tästä niin paljon, että ikävä herää niitä rakkaimpia ihmisiä kohtaan, jotka odottavat meitä jo taivaan kodissa.

Tämä viikko oli myös poikkeuksellinen viikko siitä kaikesta, mitä arjen keskellä voisi tehdä tai unelmoida. Meille tosiaan annettiin nyt väliaikainen koti. Avaimet käteen periaatteella. Kaikki meni, vaikka tavarat eivät palaneet, mutta niissä on niin kova häkä ja noki, että emme voi ottaa niitä mukaan. Niin ikään kuin voisi ajatella, että kotimme paloi ja aloitamme kaiken alusta. Olemme onneksi saaneet hienosti apua ja tukea tämän kaiken keskellä. Onneksi on myös vakuutus, joka korvaa asunnon omaisuutta, mutta sitä ei tiedä, kuinka kauan korvauksia joutuu odottelemaan. Isännöitsijältä on tilattava palo- ja poliisi raportit, ennen kuin vakuutusyhtiö lähtee tekemään korvausvahinkoa asiasta.

Väliaikaiseen kotiin olemme saaneet mukavasti lahjoituksia. Kiitos siitä jokaiselle, joka on ottanut osaa tähän kriisiimme. Olemme myös saaneet taloudellista tukea jonkun verran, sekin on ollut iso helpotus kaiken osalta. Itse opiskelen tällä hetkellä niin tulot eivät tosiaan ole mitkään kovin isot. Nyt väli aikainen koti alkaa edes näyttää kodilta, kun on keittiönpöytää ja patjat lattialla, jossa saamme nukkua. Olen niin kiitollinen, että sanat eivät riitä sitä kuvaamaan tai kertomaan. Onneksi meissä näissäkin tilanteissa pidetään hyvää huolta.

Olen myös huomannut, että tulipalo on jättänyt jonkinlaiset traumat minulle sekä lapsille. Lapsilla on ollut vaikeuksia nukahtaa ensimmäisinä öinä. Olimme pari yötä hotellissa, kun vakuutusyhtiö korvasi sen meille. Nyt viime yö oli ensimmäinen yö väliaikaisessa kodissa. Kyllä nukutti hyvin. Olin aika yllättynyt siitä, kun kaipaan kovasti omaan kotiin. Oma koti on kuitenkin aina se kaikista paras vaihto ehto. Kuitenkin olen erittäin tyytyväinen, että sain nukuttua, vaikka oli aikainen herätys. Tänään ohjelmassa pyykin pesua ja muuten vaan rentoa olemista. Eipä tässä paljon muuta voi tehdä. Toivottavasti tulisi vieraitakin käymään, että aika ei kävisi niin kovin pitkäksi, vaikka osittain osa ihmisistä ei halua treffata, kun on korona aika.

Olen myös erittäin pettynyt tällä hetkellä ex-puolisoni toimintaan. Hän teki lastensuojeluilmoituksen minusta ja oli kuulemma huolissaan lasten hyvinvoinnista. Jokainen asia mitä hän kirjoitti siihen, ei todellakaan pidä paikkaansa. Minua lähinnä huvittaa tuo tilanne, että minua yritetään syyllistää sellaisista asioista, jotka ei todellakaan pidä paikkaansa. Myös hän imartelee ilmoituksessa lasten isää, joka on minusta erittäin kummallinen tapa. Silloin, kun hän oli aikaisemmin minun kanssani, kun asuimme yhdessä, hän haukkui lasten isää minulle ja nyt antaa ihan toisenlaisen kuvan sossun ihmisille. Minulla ja lapsilla on muutenkin riittävästi tähän hetkeen kaikenlaista, joten emme todellakaan kaipaa mitään lisäongelmia asioihin. Emmekä tähän hetkeen myös kaipaa mollaamista tai haukkumista. Kaipaamme sellaisia ihmisiä, jotka ovat aidosti tukena ja läsnä elämässämme.

Tulipas tästä tällä hetkellä todella pitkä blogi teksti. Kiitos rakkaat lukijat siitä, että jaksatte seurata blogiani ja olla tukena tätä kautta. Olette jokainen rakkaita ja tärkeitä minulle sekä lapsilleni. Olen teistä jokaisesta erittäin kiitollinen. <3 Teidän sydän on kultaa! <3

-          <3:lla Johkis

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huono seura hyvät tavat turmelee.

 Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Ihanaa taas jakaa teille jotakin suoraan sydämestä. Ajattelin teille kirjoittaa siitä, kuinka olen omassa elämässäni kokenut sen, että todellakin seura tekee kaltaisekseen. Viimeksi kirjoitin teille jonkin verran entisestä avioliitostani, joka päättyi lopulta eroon. Toki jokaisella ihmisellä on asiasta omat näkemykset ja monesti kuullaan se toisen ihmisen versio, toinen jää kuulematta ja sillä perusteella tulkitaan, millainen toinen ihminen on. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka usko on osa minua ja minun sekä lasteni elämää. Olin noin kymmenenvuotias tullessani uskoon ja minut kasvatettiin ikään kuin pumpulissa. Vanhempani kielsivät minulta lähes kaiken, sanomalla, että ei uskovaiset ihmiset tee niin. Muistan monesti, kun en uskaltanut sanoa kavereille, että en pääse johonkin, kun vanhempani eivät anna lupaa. Toisaalta olen siitä kiitollinen, että he varjelivat minua viimeiseen asti kaikelta pahalta, kunnes jossain vaiheessa tein kaikk

Kesäkuun kuulumiset.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Pitkästä aikaa kirjoittelen blogia ja saan syventyä kirjoitusten pariin. Olen tässä monet kerrat miettinyt, että nyt kesällä somettaminen on muutenkin jäänyt vähemmälle. On ollut niin paljon mukavaa tekemistä, että ei ole somessa ja puhelimella ehtinyt roikkua niin paljoa. Kesäkuu alkaa olla lopuillaan ja kohta on enää kuukausi lomaa jäljellä. Ehkä kuitenkin puoltoista kuukautta, mutta niin se aika vaan kiitää ja menee nopeasti, kun on kivaa tekemistä. Tosiaan sain olla tuossa miesystäväni kanssa kaksin toukokuun viimeisen viikon sekä kesäkuun ensimmäisen viikon. Vierailimme lapsuuden maisemissa ja aika meni todella nopeasti. Kesäkuun toisella viikolla lapset tulivat takaisin kotiin. Ehdimme olla kotona muutaman päivän ennen varsinaista loma reissua, jonne lähdimme koko porukalla kaikki yhdessä. Lapset pääsivät maaseudulle ja lapsuuden maisemiini viettämään aikaa. Uimme, söimme, leivoimme, kyläilimme ja shoppailimme. Teki todella hyvää lapsille o

Nallekarkit ei koskaan mee tasan.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viimeisiä päiviä viedään tällä viikolla. Viikko on mennyt nopeasti. Huomenna on jo perjantai ja sehän tarkoittaa tikkien poistoa. Jipii! Viikonloppu alkaa ja sunnuntaina saan omat lapset kotiin <3 Ikävä jo heitä. Tämä päivä ei ole ollut viikon paras päivä. Siitä myöhemmin lisää. Aamulla herätessäni olin pirteä. Nukuin viime yön pitkästä aikaa hyvin. Sekin vaikuttaa siihen, että ei ole päivisin niin väsynyt. Minulla piti tänään olla psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen. Peruin sen kuitenkin, sillä en voi vielä istua ja sain jutella mieltä painavista asioista sielunhoitoterapeutin kanssa. Aion kuitenkin huomenna varailla uutta aikaa hoitajan tapaamiselle. Maanantaina pääsenkin taas pitkästä aikaa ryhmään, jossa käyn. Pari kertaa jäänyt väliin leikkauksen vuoksi. Tänään todellakin minulla ei ollut onnenpäivä. Vetoketju meni takista rikki ja sitä ei voi korjata. Lähdimme miehen kanssa Helsinkiin pyydystämään uutta takkia. Tuloksett