Siirry pääsisältöön

lomalla lapsuuden maisemissa

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! 

Kesä on alkanut mukavasti lapsi vapaalla. Vielä tässä on jäljellä noin puoli viikkoa ja saan lapset takaisin luokseni kotiin. Tuntuu, että päivät hurahtaa todella nopeasti, kun on mukavaa kesä tekemistä. 

Viime viikko meni aurinkoa ottaessa ja iskän kuuskyt vee juhlia juhliessa. Viikko päättyi työ iltaan. Oli ihana viikonloppu, kun näki pitkästä aikaa sisaruksia ja sai olla lapsuuden perheen kera koossa. Oli harvinaista, kun koko lapsuuden perhe oli koossa yhtä aikaa. 

Viikonlopun jälkeen maanantaina lähdimme miesystäväni kanssa lapsuuden paikkakunnalle. Oli tosi criipiä ja nostalgista, kun olemme asuneet samalla paikkakunnalla niin nähdä ne maisemat uudelleen ja kokea uudet muistot uudelleen yhdessä rakkaan ihmisen kanssa. Näin samalla myös paria nuoruuden ystävää. Siitä on todellakin useampi vuosi kymmen, kun olimme yhdessä. Ihania muistoja riitti ja nauru hupaisia juttuja. Tänään vielä kiertelimme paikkakunnalla ennenkuin lähden kotiin. Kävimme myös öisin auto ajelulla. Oli ihana myös nähdä miesystäväni sisaruksia ja perhettä. Heidän kanssaan sai myös viettää aikaa ja tutustua toisiimme lisää. Tästä lomasta jää kyllä ihan parhaat muistot. Ehdottomasti tulemme tänne piakkoin uudestaan käymään. Täällä sielu ja mieli lepää luonnon keskellä. Aamulla, kun menet ulos saat haistaa luonnon tuoksun ja nähdä sen kauneuden. Tätä ei kaupunki asumisessa voi kokea. Kannattaa siis lähteä maaseudulle lepäämään ja ottaa irti arjesta kaikki mahdollinen, mitä maaseudulla voi saada. 

Loppu viikko meneekin töiden parissa. Huomenna lähdemme takaisin pääkaupunki seudulle. Jää kyllä ikävä tätä ihanaa paikkaa. Muistot ovat ihania ja kaikista parhaimpia. Tästä on hyvä jatkaa matkaa. Ei sitä tiedä mistä sitä vielä itsensä löytää, kun mennään tulevaisuudessa eteenpäin. 

Ihanaa viikkoa teille kaikille rakkaat lukijat ja tukijat! Pidetään rakkaistamme huolta! 

-Johkis. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huono seura hyvät tavat turmelee.

 Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Ihanaa taas jakaa teille jotakin suoraan sydämestä. Ajattelin teille kirjoittaa siitä, kuinka olen omassa elämässäni kokenut sen, että todellakin seura tekee kaltaisekseen. Viimeksi kirjoitin teille jonkin verran entisestä avioliitostani, joka päättyi lopulta eroon. Toki jokaisella ihmisellä on asiasta omat näkemykset ja monesti kuullaan se toisen ihmisen versio, toinen jää kuulematta ja sillä perusteella tulkitaan, millainen toinen ihminen on. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka usko on osa minua ja minun sekä lasteni elämää. Olin noin kymmenenvuotias tullessani uskoon ja minut kasvatettiin ikään kuin pumpulissa. Vanhempani kielsivät minulta lähes kaiken, sanomalla, että ei uskovaiset ihmiset tee niin. Muistan monesti, kun en uskaltanut sanoa kavereille, että en pääse johonkin, kun vanhempani eivät anna lupaa. Toisaalta olen siitä kiitollinen, että he varjelivat minua viimeiseen asti kaikelta pahalta, kunnes jossain vaiheessa tein kaikk

Kesäkuun kuulumiset.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Pitkästä aikaa kirjoittelen blogia ja saan syventyä kirjoitusten pariin. Olen tässä monet kerrat miettinyt, että nyt kesällä somettaminen on muutenkin jäänyt vähemmälle. On ollut niin paljon mukavaa tekemistä, että ei ole somessa ja puhelimella ehtinyt roikkua niin paljoa. Kesäkuu alkaa olla lopuillaan ja kohta on enää kuukausi lomaa jäljellä. Ehkä kuitenkin puoltoista kuukautta, mutta niin se aika vaan kiitää ja menee nopeasti, kun on kivaa tekemistä. Tosiaan sain olla tuossa miesystäväni kanssa kaksin toukokuun viimeisen viikon sekä kesäkuun ensimmäisen viikon. Vierailimme lapsuuden maisemissa ja aika meni todella nopeasti. Kesäkuun toisella viikolla lapset tulivat takaisin kotiin. Ehdimme olla kotona muutaman päivän ennen varsinaista loma reissua, jonne lähdimme koko porukalla kaikki yhdessä. Lapset pääsivät maaseudulle ja lapsuuden maisemiini viettämään aikaa. Uimme, söimme, leivoimme, kyläilimme ja shoppailimme. Teki todella hyvää lapsille o

Nallekarkit ei koskaan mee tasan.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viimeisiä päiviä viedään tällä viikolla. Viikko on mennyt nopeasti. Huomenna on jo perjantai ja sehän tarkoittaa tikkien poistoa. Jipii! Viikonloppu alkaa ja sunnuntaina saan omat lapset kotiin <3 Ikävä jo heitä. Tämä päivä ei ole ollut viikon paras päivä. Siitä myöhemmin lisää. Aamulla herätessäni olin pirteä. Nukuin viime yön pitkästä aikaa hyvin. Sekin vaikuttaa siihen, että ei ole päivisin niin väsynyt. Minulla piti tänään olla psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen. Peruin sen kuitenkin, sillä en voi vielä istua ja sain jutella mieltä painavista asioista sielunhoitoterapeutin kanssa. Aion kuitenkin huomenna varailla uutta aikaa hoitajan tapaamiselle. Maanantaina pääsenkin taas pitkästä aikaa ryhmään, jossa käyn. Pari kertaa jäänyt väliin leikkauksen vuoksi. Tänään todellakin minulla ei ollut onnenpäivä. Vetoketju meni takista rikki ja sitä ei voi korjata. Lähdimme miehen kanssa Helsinkiin pyydystämään uutta takkia. Tuloksett