Siirry pääsisältöön

Tää on elämää!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! 

Syksy on saapunut, vaikken ehkä haluaisikaan. Niin ne vuodenajat menevät eteenpäin. Alkaa olla vähän viileämpää ja luonto valmistautuu syksyiseen väriin ja talven tuloon. Hei, ei nyt vielä puhuta talvesta. 

Meidän perheen syksy

Aika rankkaa on kaikin puolin ollut. Lapset tosiaan käyvät koulussa ja harrastuksissa. Minäkin käyn koulua, autokoulua ja heitän keikkatöitä siinä ohessa. Koulu hommia en ole juurikaan ehtinyt tekemään, lähinnä noita itsenäisiä kursseja. En kuitenkaan jaksa siitä stressiä ottaa. Eteenpäin vaan ja omalla tahdilla. Onneksi ei ole kiire valmistua, vaikka toki unelma olisi saada paperit jo ensi keväänä käteen. 

Minulle myös tarjottiin töitä lastenhoito alalta. Olenkin torstaina menossa työhaastatteluun päiväkotiin, joka on musiikki- ja ilmaisutaitopainotteinen päiväkoti. Juuri sitä minun vahvaa osaamisalaa josta tykkään aivan valtavasti. Odotan innolla, että tämäkin asia tärppäisi. Mutta uskon, että saan sen paikan, jos se on minulle tarkoitettu. 

Meille kotiutui nelisen viikkoa sitten uusi perheenjäsen Ninni maatiaiskissa. Hän on tuonut elämäämme paljon uutta ja ihanaa tullessaan meidän perheeseemme. Olemme kokeneet hänen kanssa hyviä hetkiä ja emme todellakaan voisi elää ilman häntä. Lapset ottivat Ninnin avosylin vastaan. Minäkin olen ihan rakastunut tuohon pieneen karvalapseen. Kissat ymmärtävät todella paljon asioita. On ihana tulla kotiin, kun Ninni tulee ovella vastaan mutta on haikea jättää häntä välillä kotiin, kun omat velvollisuudet kutsuvat. On ihana, kun hän käpertyy viereesi nukkumaan ja seurailee kotitöitä, kun tiskaat astioita. Sellaista kissojen elämää se on. Todella rikasta ja rakasta. 

Mitäs mies rintamalla. Asiat ovat muuttuneet. Olen itsekin tajunnut sen, että minun on paljon parempi olla nyt yksin lasten kanssa. En tällä hetkellä kaipaa tähän ketään. Tuntuu siltä, että arki on muutenkin niin hektistä, että ei riitä aikaa uudelle suhteelle ja seurustelulle. Näillä nyt on mentävä eteenpäin. Joskus vaan sitä tajuaa, että joistakin asioista on luovuttava, niin pääsee kasvamaan jotakin uutta. 

Ihanaa viikkoa teille rakkaat lukijat ja tukijat! Pidetään rakkaistamme huolta! <3 

-Johkis. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huono seura hyvät tavat turmelee.

 Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Ihanaa taas jakaa teille jotakin suoraan sydämestä. Ajattelin teille kirjoittaa siitä, kuinka olen omassa elämässäni kokenut sen, että todellakin seura tekee kaltaisekseen. Viimeksi kirjoitin teille jonkin verran entisestä avioliitostani, joka päättyi lopulta eroon. Toki jokaisella ihmisellä on asiasta omat näkemykset ja monesti kuullaan se toisen ihmisen versio, toinen jää kuulematta ja sillä perusteella tulkitaan, millainen toinen ihminen on. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka usko on osa minua ja minun sekä lasteni elämää. Olin noin kymmenenvuotias tullessani uskoon ja minut kasvatettiin ikään kuin pumpulissa. Vanhempani kielsivät minulta lähes kaiken, sanomalla, että ei uskovaiset ihmiset tee niin. Muistan monesti, kun en uskaltanut sanoa kavereille, että en pääse johonkin, kun vanhempani eivät anna lupaa. Toisaalta olen siitä kiitollinen, että he varjelivat minua viimeiseen asti kaikelta pahalta, kunnes jossain vaiheessa tein kaikk

Kesäkuun kuulumiset.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Pitkästä aikaa kirjoittelen blogia ja saan syventyä kirjoitusten pariin. Olen tässä monet kerrat miettinyt, että nyt kesällä somettaminen on muutenkin jäänyt vähemmälle. On ollut niin paljon mukavaa tekemistä, että ei ole somessa ja puhelimella ehtinyt roikkua niin paljoa. Kesäkuu alkaa olla lopuillaan ja kohta on enää kuukausi lomaa jäljellä. Ehkä kuitenkin puoltoista kuukautta, mutta niin se aika vaan kiitää ja menee nopeasti, kun on kivaa tekemistä. Tosiaan sain olla tuossa miesystäväni kanssa kaksin toukokuun viimeisen viikon sekä kesäkuun ensimmäisen viikon. Vierailimme lapsuuden maisemissa ja aika meni todella nopeasti. Kesäkuun toisella viikolla lapset tulivat takaisin kotiin. Ehdimme olla kotona muutaman päivän ennen varsinaista loma reissua, jonne lähdimme koko porukalla kaikki yhdessä. Lapset pääsivät maaseudulle ja lapsuuden maisemiini viettämään aikaa. Uimme, söimme, leivoimme, kyläilimme ja shoppailimme. Teki todella hyvää lapsille o

Nallekarkit ei koskaan mee tasan.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viimeisiä päiviä viedään tällä viikolla. Viikko on mennyt nopeasti. Huomenna on jo perjantai ja sehän tarkoittaa tikkien poistoa. Jipii! Viikonloppu alkaa ja sunnuntaina saan omat lapset kotiin <3 Ikävä jo heitä. Tämä päivä ei ole ollut viikon paras päivä. Siitä myöhemmin lisää. Aamulla herätessäni olin pirteä. Nukuin viime yön pitkästä aikaa hyvin. Sekin vaikuttaa siihen, että ei ole päivisin niin väsynyt. Minulla piti tänään olla psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen. Peruin sen kuitenkin, sillä en voi vielä istua ja sain jutella mieltä painavista asioista sielunhoitoterapeutin kanssa. Aion kuitenkin huomenna varailla uutta aikaa hoitajan tapaamiselle. Maanantaina pääsenkin taas pitkästä aikaa ryhmään, jossa käyn. Pari kertaa jäänyt väliin leikkauksen vuoksi. Tänään todellakin minulla ei ollut onnenpäivä. Vetoketju meni takista rikki ja sitä ei voi korjata. Lähdimme miehen kanssa Helsinkiin pyydystämään uutta takkia. Tuloksett