Siirry pääsisältöön

Minä sinua rakastan.


Heips rakkaat lukijat <3

Kesällä tulee kolme vuotta, kun olemme olleet avioliitossa yhdessä. Olemme tunteneet nelisen vuotta muuten. Halusin kirjoittaa oikein tällaisen rakkauden täyteisen, imelän rakkauden päivityksen. Harvoin sitä yleensäkin tulee omasta puolisostaan kirjoitettua yhtään mitään.

Olen todellakin hääihminen. Rakastan häitä ja juhlia. Mieheni taasen on päinvastainen mutta siinä toki olemme samanlaisia, että isoja juhlia emme halua järjestää. Silloin, kun menimme naimisiin, meillä oli ns. pikahäät maistraatissa ja kahvitus kotona sen jälkeen ihan vaan perheenjäsenille. Olimme kutsuneet muutamat ystävät, mutta he eivät syystä tai toisesta päässeet juhlistamaan kanssamme meille tärkeää päivää. Olemme myös suunnitelleet, että vuonna 2020 pidämme hääjuhlat ja kirkossa siunaamisen. Olemme molemmat tahoillamme jo aikaisemmin olleet naimisissa. Miehelläni oli kirkko häät, minulla taas ei. Ei ollut polttareitakaan. Joten siksi haluamme juhlistaa vielä avioliittoamme. 

Olen katsonut tv:stä paljonkin hääohjelmia. Monet haluavat ne perinteiset häät, jossa on hääleikkejä, morsiamen ryöstöä ja perinne ruokia. Itse taas poikkean mieheni kanssa tästäkin. Me haluamme meidän omat näköiset häämme. Emme jaksa perinne ruokia, leikkejä yms. Olemme miettineet, että häiden teema olisi musta valkoinen. Siihen ehkä joku väri vielä, mutta ei välttämättä. Emme halua leikkejä tai puheita. Ihan vaan rentoa musiikkia josta pidämme. Ne kaikista läheisimmät ja rakkaimmat ihmiset. Häävalssi on pakollinen, vaikka tiedän, että mieheni ei sitä haluaisi. Kyllä sitä kerran elämässä valssi tanssitaan. Hääjuhlissamme olisi vahvana rock teema ja koristeet sekä kakku sen mukaan. Hääpuku tietenkin mustavalkoinen. Olen myös siinä perinteinen, että kun menee toisen kerran naimisiin en halua laittaa valkoista mekkoa. 

Onko yleensä parisuhde sitä ruusuilla tanssimista tai makean övereitä juttuja päivästä toiseen? Ei, sanon todellakin ei. Monet menevät naimisiin vain siksi, että se on tietty rituaali mikä on suoritettava. On myös tunne siitä, että todellakin rakastan tätä ihmistä juuri nyt. Kun tunne katoaa, sitten erotaan. Minä olen sen verran vanhanaikainen siinä, että, jos kihloihin mennään, se on lupaus avioliitosta. Ja, kun naimisiin mennään se on tahtomista ei tunteilemista. Toki täytyy ne tunteetkin siinä mukana olla, ettei niin isoa päätöstä tehdä hetken mielijohteesta. Tahdon rakastaa niin myötä-kuin vastamäessä. Tapahtui mitä tahansa. Jos tosiaan tunteiden pohjalta mennään niin olisin minäkin jo sata kertaa eronnut tässä nykyisessä suhteessa. Ei se todellakaan voi mennä niin. Varsinkin, jos mukana on myös lapset. Lapset siitä eniten kärsii, kun vanhemmat eroavat ja aina kärsivät myös siitä, kun vanhempi löytää uuden kumppanin.

En todellakaan olisi koskaan voinut omalle kohdalle kuvitella, että mitä kaikkea elämässä voi tapahtua. Tai, että joku päivä blogissani kirjoitan rakkaudesta. Rakkaus on myös sitä, että se ei perustu pelkkiin tunteisiin tai seksiin. Todella moni luulee, että rakkautta on vain se mitä makuuhuoneen puolella tapahtuu. Se on todellakin vääristymää. Rakkauttta on se, että tiedät sen, että toinen on vierelläsi niin hyvinä, kuin pahoinakin hetkinä. Tiedät sen, että voit käpertyä toisen kainaloon tai syliin, kun on paha mieli. Olla läsnä. Olla lähellä ja osoittaa hellyyttä silittelemällä, haalamalla tai suukottamalla.

Minun yksi suosikki biiseistä on Juha Tapion laulu: Minä sinua rakastan. Siinä laulussa todella kerrotaan siitä, että mitä syitä on rakastaa toista ihmistä ja se, että rakkaus ei ole vain hetken huumaa.

Minä sinua rakastan tiedän sen, 
se ei ole vain hetkisen huumaa
Se on nuotion hehku hiljainen
se on roihua polttavan kuumaa
Se on nuotion hehku hiljainen 
se on roihua polttavan kuumaa

Se ei sammu, kun saapuvat hallayöt
se ei kuole, kun maassa on routa
Vaan se kestää myrskyt ja tuuliset yöt
ja se kestää, on sade tai routa
Vaan se kestää myrskyt ja tuuliset yöt
ja se kestää, on sade tai routa

Minä sinua rakastan katsohan
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet
Joka päivä ne sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet
Joka päivä ne sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet

Ja, kun kuljemme painavin askelin 
ja, kun aika tuo murhetta tupaan¨
Pidän sinua kädestä hellemmin
yhä enemmän rakastaa lupaan
Pidän sinua kädestä hellemmin
yhä enemmän rakastaa lupaan

Minä sinua rakastan silloinkin,
jos ehdimme vanhuuden ikään
Olet edelleen minulle suloisin
eikä lämpöä sammuta mikään
Olet edelleen minulle suloisin
eikä lämpöä sammuta mikään

Kommentit

  1. Sehän siis tarkoittaa sitä, että saat oikein unohtamattomat polttarit, jos mä oon järkkäämässä! ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huono seura hyvät tavat turmelee.

 Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Ihanaa taas jakaa teille jotakin suoraan sydämestä. Ajattelin teille kirjoittaa siitä, kuinka olen omassa elämässäni kokenut sen, että todellakin seura tekee kaltaisekseen. Viimeksi kirjoitin teille jonkin verran entisestä avioliitostani, joka päättyi lopulta eroon. Toki jokaisella ihmisellä on asiasta omat näkemykset ja monesti kuullaan se toisen ihmisen versio, toinen jää kuulematta ja sillä perusteella tulkitaan, millainen toinen ihminen on. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka usko on osa minua ja minun sekä lasteni elämää. Olin noin kymmenenvuotias tullessani uskoon ja minut kasvatettiin ikään kuin pumpulissa. Vanhempani kielsivät minulta lähes kaiken, sanomalla, että ei uskovaiset ihmiset tee niin. Muistan monesti, kun en uskaltanut sanoa kavereille, että en pääse johonkin, kun vanhempani eivät anna lupaa. Toisaalta olen siitä kiitollinen, että he varjelivat minua viimeiseen asti kaikelta pahalta, kunnes jossain vaiheessa tein kaikk

Kesäkuun kuulumiset.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Pitkästä aikaa kirjoittelen blogia ja saan syventyä kirjoitusten pariin. Olen tässä monet kerrat miettinyt, että nyt kesällä somettaminen on muutenkin jäänyt vähemmälle. On ollut niin paljon mukavaa tekemistä, että ei ole somessa ja puhelimella ehtinyt roikkua niin paljoa. Kesäkuu alkaa olla lopuillaan ja kohta on enää kuukausi lomaa jäljellä. Ehkä kuitenkin puoltoista kuukautta, mutta niin se aika vaan kiitää ja menee nopeasti, kun on kivaa tekemistä. Tosiaan sain olla tuossa miesystäväni kanssa kaksin toukokuun viimeisen viikon sekä kesäkuun ensimmäisen viikon. Vierailimme lapsuuden maisemissa ja aika meni todella nopeasti. Kesäkuun toisella viikolla lapset tulivat takaisin kotiin. Ehdimme olla kotona muutaman päivän ennen varsinaista loma reissua, jonne lähdimme koko porukalla kaikki yhdessä. Lapset pääsivät maaseudulle ja lapsuuden maisemiini viettämään aikaa. Uimme, söimme, leivoimme, kyläilimme ja shoppailimme. Teki todella hyvää lapsille o

Nallekarkit ei koskaan mee tasan.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viimeisiä päiviä viedään tällä viikolla. Viikko on mennyt nopeasti. Huomenna on jo perjantai ja sehän tarkoittaa tikkien poistoa. Jipii! Viikonloppu alkaa ja sunnuntaina saan omat lapset kotiin <3 Ikävä jo heitä. Tämä päivä ei ole ollut viikon paras päivä. Siitä myöhemmin lisää. Aamulla herätessäni olin pirteä. Nukuin viime yön pitkästä aikaa hyvin. Sekin vaikuttaa siihen, että ei ole päivisin niin väsynyt. Minulla piti tänään olla psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen. Peruin sen kuitenkin, sillä en voi vielä istua ja sain jutella mieltä painavista asioista sielunhoitoterapeutin kanssa. Aion kuitenkin huomenna varailla uutta aikaa hoitajan tapaamiselle. Maanantaina pääsenkin taas pitkästä aikaa ryhmään, jossa käyn. Pari kertaa jäänyt väliin leikkauksen vuoksi. Tänään todellakin minulla ei ollut onnenpäivä. Vetoketju meni takista rikki ja sitä ei voi korjata. Lähdimme miehen kanssa Helsinkiin pyydystämään uutta takkia. Tuloksett