Heips rakkaat lukijat <3
Kesällä tulee kolme vuotta, kun olemme olleet avioliitossa yhdessä. Olemme
tunteneet nelisen vuotta muuten. Halusin kirjoittaa oikein tällaisen rakkauden
täyteisen, imelän rakkauden päivityksen. Harvoin sitä yleensäkin tulee omasta
puolisostaan kirjoitettua yhtään mitään.
Olen todellakin hääihminen. Rakastan häitä ja juhlia. Mieheni taasen on
päinvastainen mutta siinä toki olemme samanlaisia, että isoja juhlia emme halua
järjestää. Silloin, kun menimme naimisiin, meillä oli ns. pikahäät maistraatissa
ja kahvitus kotona sen jälkeen ihan vaan perheenjäsenille. Olimme kutsuneet
muutamat ystävät, mutta he eivät syystä tai toisesta päässeet juhlistamaan
kanssamme meille tärkeää päivää. Olemme myös suunnitelleet, että vuonna 2020
pidämme hääjuhlat ja kirkossa siunaamisen. Olemme molemmat tahoillamme jo
aikaisemmin olleet naimisissa. Miehelläni oli kirkko häät, minulla taas ei. Ei
ollut polttareitakaan. Joten siksi haluamme juhlistaa vielä
avioliittoamme.
Olen katsonut tv:stä paljonkin hääohjelmia. Monet haluavat ne perinteiset
häät, jossa on hääleikkejä, morsiamen ryöstöä ja perinne ruokia. Itse taas
poikkean mieheni kanssa tästäkin. Me haluamme meidän omat näköiset häämme. Emme
jaksa perinne ruokia, leikkejä yms. Olemme miettineet, että häiden teema olisi
musta valkoinen. Siihen ehkä joku väri vielä, mutta ei välttämättä. Emme halua
leikkejä tai puheita. Ihan vaan rentoa musiikkia josta pidämme. Ne kaikista
läheisimmät ja rakkaimmat ihmiset. Häävalssi on pakollinen, vaikka tiedän, että
mieheni ei sitä haluaisi. Kyllä sitä kerran elämässä valssi tanssitaan.
Hääjuhlissamme olisi vahvana rock teema ja koristeet sekä kakku sen mukaan.
Hääpuku tietenkin mustavalkoinen. Olen myös siinä perinteinen, että kun menee
toisen kerran naimisiin en halua laittaa valkoista mekkoa.
Onko yleensä parisuhde sitä ruusuilla tanssimista tai makean övereitä
juttuja päivästä toiseen? Ei, sanon todellakin ei. Monet menevät naimisiin vain
siksi, että se on tietty rituaali mikä on suoritettava. On myös tunne siitä,
että todellakin rakastan tätä ihmistä juuri nyt. Kun tunne katoaa, sitten
erotaan. Minä olen sen verran vanhanaikainen siinä, että, jos kihloihin
mennään, se on lupaus avioliitosta. Ja, kun naimisiin mennään se on tahtomista
ei tunteilemista. Toki täytyy ne tunteetkin siinä mukana olla, ettei niin isoa
päätöstä tehdä hetken mielijohteesta. Tahdon rakastaa niin myötä-kuin
vastamäessä. Tapahtui mitä tahansa. Jos tosiaan tunteiden pohjalta mennään niin
olisin minäkin jo sata kertaa eronnut tässä nykyisessä suhteessa. Ei se todellakaan
voi mennä niin. Varsinkin, jos mukana on myös lapset. Lapset siitä eniten
kärsii, kun vanhemmat eroavat ja aina kärsivät myös siitä, kun vanhempi löytää
uuden kumppanin.
En todellakaan olisi koskaan voinut omalle kohdalle kuvitella, että mitä kaikkea
elämässä voi tapahtua. Tai, että joku päivä blogissani kirjoitan
rakkaudesta. Rakkaus on myös sitä, että se ei perustu pelkkiin tunteisiin tai
seksiin. Todella moni luulee, että rakkautta on vain se mitä makuuhuoneen
puolella tapahtuu. Se on todellakin vääristymää. Rakkauttta on se, että tiedät
sen, että toinen on vierelläsi niin hyvinä, kuin pahoinakin hetkinä. Tiedät
sen, että voit käpertyä toisen kainaloon tai syliin, kun on paha mieli. Olla
läsnä. Olla lähellä ja osoittaa hellyyttä silittelemällä, haalamalla tai
suukottamalla.
Minun yksi suosikki biiseistä on Juha Tapion laulu: Minä sinua rakastan.
Siinä laulussa todella kerrotaan siitä, että mitä syitä on rakastaa toista
ihmistä ja se, että rakkaus ei ole vain hetken huumaa.
Minä sinua rakastan tiedän sen,
se ei ole vain hetkisen huumaa
Se on nuotion hehku hiljainen
se on roihua polttavan kuumaa
Se on nuotion hehku hiljainen
se on roihua polttavan kuumaa
Se ei sammu, kun saapuvat hallayöt
se ei kuole, kun maassa on routa
Vaan se kestää myrskyt ja tuuliset yöt
ja se kestää, on sade tai routa
Vaan se kestää myrskyt ja tuuliset yöt
ja se kestää, on sade tai routa
Minä sinua rakastan katsohan
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet
Joka päivä ne sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet
Joka päivä ne sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet
Ja, kun kuljemme painavin askelin
ja, kun aika tuo murhetta tupaan¨
Pidän sinua kädestä hellemmin
yhä enemmän rakastaa lupaan
Pidän sinua kädestä hellemmin
yhä enemmän rakastaa lupaan
Minä sinua rakastan silloinkin,
jos ehdimme vanhuuden ikään
Olet edelleen minulle suloisin
eikä lämpöä sammuta mikään
Olet edelleen minulle suloisin
eikä lämpöä sammuta mikään
Minä sinua rakastan tiedän sen,
se ei ole vain hetkisen huumaa
Se on nuotion hehku hiljainen
se on roihua polttavan kuumaa
Se on nuotion hehku hiljainen
se on roihua polttavan kuumaa
Se ei sammu, kun saapuvat hallayöt
se ei kuole, kun maassa on routa
Vaan se kestää myrskyt ja tuuliset yöt
ja se kestää, on sade tai routa
Vaan se kestää myrskyt ja tuuliset yöt
ja se kestää, on sade tai routa
Minä sinua rakastan katsohan
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet
Joka päivä ne sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet
Joka päivä ne sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet
Ja, kun kuljemme painavin askelin
ja, kun aika tuo murhetta tupaan¨
Pidän sinua kädestä hellemmin
yhä enemmän rakastaa lupaan
Pidän sinua kädestä hellemmin
yhä enemmän rakastaa lupaan
Minä sinua rakastan silloinkin,
jos ehdimme vanhuuden ikään
Olet edelleen minulle suloisin
eikä lämpöä sammuta mikään
Olet edelleen minulle suloisin
eikä lämpöä sammuta mikään
Sehän siis tarkoittaa sitä, että saat oikein unohtamattomat polttarit, jos mä oon järkkäämässä! ;)
VastaaPoista